Ystävät

”Huoleton on hevoseton”, sanoo vanha sananlasku ja kymmenen vuotta hevosen omistaneena voin tähän lauseeseen soveltuvin osin yhtyä. Surullisen kuuluisassa hevostallinetissä, on kirjoitettu toisinaan myös viisaita huomioita hevosen omistamisen varjopuolista. Joku sanoi, että ”ennen minulla rahaa, aikaa ja ystäviä, nyt minulla on hevonen”. Joiltakin osin kirjoittaja oli oikeassa. Rahat ja ylijäämäaika palaa kyllä tehokkaasti hevosurheiluun. Vanhoja ystäviäkään ei ehkä ehdi näkemään niin usein kuin haluaisi. Mutta on harrastus tuonut mukanaan liudan uusiakin ystäviä, kultaisia ja ihania kaikki omalla tavallaan.

Viime syksynä vietimme talliporukalla tupaantuliaisia muutaman kuohuviinilasin ääressä. Ilokseni sain huomata, että meitä oli viiden ihmisen joukossa peräti neljällä eri vuosikymmenellä syntyneitä ja juttu vaan luisti. Vuosien varrella on matkaan tarttunut upeita ihmisiä. On heitä, jotka rohkaisevat ja kannustavat sittenkin, kun kolmannen kerran raahustan kisaradalta hylätyn suorituksen jälkeen. Yhdessä on jaettu hienoja hetkiä. On talkoiltu porukassa, käyty syömässä, juhlimassa, kisoissa ja valmennuksissa. On jaettu ilon hetket ja onnistumiset. On itketty, halattu ja lohdutettu. Ja on naurettu vedet silmissä ja juteltu varmasti tuhansia tunteja.

Talliporukka ja sieltä ne erityiset ihmiset ovat minulle kuin toinen perhe. En voisi kuvitellakaan muuttavani jonnekin metsän keskelle yksin omaa tallia pyörittämään. Ystävät tallilla ovat minulle puolet harrastuksen tuomaa iloa. Ei liene häpeä myöntää, että en varmaankaan edes pärjäisi ilman ystäviäni. Niin paljon olen heiltä apua saanut.

Hyviä ystäviä ei voi rahassa mitata. Toisen ihmisen tuki, välittäminen ja toiselle aidosti hyvän toivominen ovat henkistä pääomaa, jota olen saanut osakseni enemmän, kuin osasin toivoakaan. Yksin ei elämän karikoista voi selvitä kukaan. Sanoisinkin, että huoleton ei ole edes hevoseton, eikä toinenkaan sananlasku taida täysin pitää paikkaansa. Hevonen on ehkä lohkaissut ison osan vapaa-aikaani, mutta ystäviä se on tuonut puolestaan enemmän kuin mikään muu elämässäni. Ja ainakin sillä saralla olen myös rikkaampi kuin koskaan.

Kiitos kaikille niille , jotka ystävikseni tunnustautuvat. Erityisesti tänään haluan kiittää, myös yhtä hyvin ainutlaatuista ihmistä elämässäni. Siihen eivät taida kuitenkaan omat sanat enää riittää: Kiitos.

Advertisement
Kategoria(t): Kesä 2011. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s