Valitettavasti tunnelin päässä ei näy valoa. Polvi on edelleen turvonnut kaksinkertaiseksi. Kävin sunnuntaina lääkärissä ja sain kepit ja kipulääkkeet. Samalla polvesta otettiin piikillä 50mg verta, eli jotainhan siellä on hajonnut. Veri ja sitä myötä turvotus palasi polveen samantien toimenpiteen jälkeen. Varasin ajan ortopedille huomiseksi. Toivon mukaan pääsisin magneettikuviin ja saisin selvyyden vamman laadusta.
Elättelen edelleen toiveita tavallista pahemmasta venähdyksestä, mutta todennäköisesti hevosen selkään ei tosiaan ole asiaa vielä pitkään aikaan. Iida ratsasti Sissillä eilen ja jos sää suosii, niin tänään Sissi pääsee Iidan kanssa Antin koulutunnille. Yritän pummia kyydin, jotta pääsisin valmennusta katsomaan. Autollahan ei siis pysty ajamaan ja kävelyvauhtikin on huikea 0,5km/h.
Tallille en ole päässyt perjantain jälkeen. Kiitos vaaan kaikille, jotka ovat auttaneet. Pieni ahdistus alkaa kyllä jo iskeä, mutta odotellaan huomista ja mahdollisia tuloksia.
Jos joku haluaa eläytyä tunnelmaan, niin voi kuvitella, miltä se tuntuu, kun jättimäinen neula työnnetään suoraan polvilumpioon. Metka fiilis. (Kuvan piikki ei liity tapaukseen, oikea piikki oli 2-3 kertaa isompi…)
Vertaistukea ratsastajalle 
Eli sie et kisaa torstaina 😦
No en, hyvä että kävelemään pystyy 😦 Ja just kun sain hevosenkin toimimaan. Blaah!
Noh höh, koitahan parantuu kyllä se vielä siitä paremmaks muuttuu (: Voi vaan olla aika turhauttavaa.
Kyllähän ne kaikki vaivat parantuu ajan kanssa 🙂 Ja kyllä mie kisoihinkin vielä ehdin.