Kaipa se on totuus, että meikäläiseltä piti mennä peräti polvilumpio sijoiltaan, jotta maltoin kerran kesässä istua koulusatulaan ja suunnata valkoisten aitojen sisään. Ensiksi mainittakoon, että diagnoosini todella oli polvilumpion sijoiltaan meno, jonka seurauksena lumpion sivussa ja reisiluun päässä oli jotain kiinnikkeitä revennyt (vai joko selitin tätä viime postauksessa). Polvilumpio on lisäksi jäänyt väärään asentoon. Ortopedi kuitenkin sanoi, että kun rustot arpeutuvat, ne vetävät lumpion automaattisesti omalle paikalleen. Selviän siis ilman leikkausta ja hirrrrveeeen arrrvokkaan polvituen kanssa on lupa myös hypätä. Tämän lupauksen aion lunastaa heti huomenna ja sunnuntaina on ekat estekisat. Huisia!
Tänään tosiaan olin valinnut sellaisen ohjelman, jossa ei ole ollenkaan kevennystä, koska en ollut ilmoittautuessa varma jalkani kunnosta. Tuli siis ratsastettua ensimmäiset koulukisat pitkällä radalla ever ja ei ne pöllömmin menneet. Iida tuuppasi lämmittelyksi Sissillä he C:1:n ja sekin meni ihan mallikkaasti. Ratsastin itse luokan He B:3, jonka liikkeet näkyvät alla.
Sissi meni ihan kivasti. Pieniä pään heilutuksia tuli siirtymiin ja oikeassa kierroksessa heppa jäi hieman punkemaan oikealle. Muuten olen tyytyväinen ja tavoite 55% jäi vain viiden sadasosan päähän. Polveen ei koskenut yhtään ja tälle antikouluratsastajalle arvostelukin oli ihan riittävän hyvä. Alla video suorituksesta 🙂
Siisti suoritus! Etenkin raviosuudet meni hienosti, istut nätisti ravissa!
No kiitosta. Vaikka en tosiaan kouluratsastuksesta hirveästi perusta. Ratsastan koulua yleensä pari kertaa viikossa, jotta esteetkin sujuisi. Mutta täytyy kyllä tunnustaa, että jalkavikaisena tuli mietittyä, että josko tässä tosiaan on lajin vaihto edessä. Onneksi ei vielä tarvitse totaaliseksi koulutuuppariksi ryhtyä, mutta olisi kyllä mahtavaa, jos joku hieman taitavampi haluaisi käydä Sissillä koulukisoissa ja ratsastaa muutenkin koulua enemmän. Täytyy pitää silmät ja korvat auki 🙂