Kun kaikki menee pieleen…

Tarkkasilmäisimmät varmaan huomasivat, että jäin viime hetkellä pois viikon takaisista Varkauden kisoista. Syynä oli Sissin mystisesti alkanut ontuminen ravissa lauantaina. Oikea etunen otti lyhyempää askelta, mutta jalassa itsessään ei näkynyt mitään. Parin päivän tarhalevon jälkeen ontuma oli vain pahentunut. Varasinkin heti klinikka-ajan tähän perjantaihin. Juoksutin vielä tänään yhden kierroksen verran hevosta liinassa ja etunen oli niin kipeä, ettei hevonen kyennyt enää ravaamaan ollenkaan.

Jos nyt ei outo ontuminen tarjonnut riittävästi haastetta, niin sanottakoon, että olin myös unohtanut mörssäriin navigaattorin päälle. Kaksi viikkoa seisonut auto oli luonnollisesti tyhjentänyt akkunsa ja vaikka sainkin sen hinaamalla käyntiin, oli tulos aivan pommi. Kirjaimellisesti.

Ajattelin fiksuna likkana, että antaa auton seisoa tyhjäkäynnillä puoli tuntia, niin että akku latautuu. Hellesää ylikuumensi kuitenkin seisovan auton niin, että juuri kun sain hevosen autoon, kuului hirveä pamahdus ja konepellin alta työntyi vesihöyrynä kaikki jäähdytysnesteet pihalle. No hurraa! Klinikka-aikaan oli enää nelisenkymmentä minuuttia ja auto mäsänä. En edes halua vielä tietää, onko autoon mahdollisesti odotettavissa kansiremontti.

Soitin varmaan koko Kulhon läpi ja ehkä päivän yksi suurimmista onnenkantamoisista lienee se, että Hannu lähti lopulta meitä klinikalla käyttämään. Kiitos siitä! Rankkasateessa vierähti kuitenkin jokunen tunti parkkipaikalla, ennen kuin päästiin lääkärin pakeille. Sissiä juksutettiin. Kenkä irrotettiin, kaviota väänneltiin ja paineltiin pihdeillä. Olin jo mielessäni maalaillut kaikki kauhukuvat kavioluun murtumasta nivelrikkoon, joten voin kertoa, että helpotuksen huokaus pääsi kyllä hyvin syvältä sielusta, kun kavioniveleen lyödystä piikistä purskahti nivelnesteet 15cm kaaressa ilmaan. Nivelessä oli niin kova paine, että eläinlääkärinkin aivan hämmästyi. Siunattu niveltulehdus! Saako mistään niin tympeästä vaivasta olla näin onnellinen?

nivel

Tulehdus on mahdollisesti seurausta takasen kipeästä haavasta, joka muutti liikettä takaviikkoina ja toisaalta, haavan parannuttua on treenikin ollut suhteellisen kovaa. Nivel piikitettiin ja paineen katoaminen paransi liikettä heti silminnähden.

Sissi sai paketin jalkaansa suojaamaan pistojälkeä bakteereilta sekä tulehduskipulääkekuurin. Muutaman päivän tarhalevon jälkeen voi alkaa kävelyttelemään ja hyvällä tuurilla hevonen on parin viikon kuluttua taas kisakunnossa. Eli jotain hyvääkin tässä päivässä. Huomenna juhlitaan sitten ylioppilaita. Onnittelut jo nyt kaikille koulunsa päättäneille!

Advertisement
Kategoria(t): talvi-kevät 2013. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kun kaikki menee pieleen…

  1. ferrugo sanoo:

    Painajaismainen päivä! Onneksi kävi tuuri kyydin kanssa ja ettei jalassa ollut pahempaa 🙂 Ja onnea, ilmeisesti opella alkoi juuri kesäloma 😉

    • pacolady sanoo:

      Kiitos 🙂 Tämä päivä olikin paljon eilistä parempi. Hirrrrvveeesti oon syönyt kakkua ja muita yo-juhlaherkkuja. Hyvää kesää sinne Turkuun. Tästä se lähtee!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s