Kesän ensimmäiset ja kaiketi myös viimeiset kisat

Kuten sanottu, tänä kesänä en juuri ratsastamaan ole päässyt. Onneksi se ei estänyt meitä lähtemästä tänään kisaamaan oman seuran järjestämiin 45v. juhlakisoihin. Hyppäsimme luokat 80 ja 90 cm. Molemmissa luokissa putosi yksi puomi, mutta olen silti todella tyytyväinen. Arvosteluna luokissa oli A.2.0 eli kovaa piti jälleen yrittää ratsastaa. Ensimmäisessä luokassa Sissi hieman säikähti viidennen esteen koristeluja (saunavihtoja laatikossa) ja yritti hypätä sivuun. Sain hyppyytettyä hevosen kuitenkin paikaltaan, mutta valitettavasti puomi ei pysynyt kannattimillaan.

Toisessa luokassa pistelin menemään kohtuullisen kovaa. Selvisimme ihan kunnialla sarjan härsinkiä lukkunottamatta. Kova vauhti kuitenkin  kostautui viimeisellä esteellä. Pitkä lähestyminen kovaa laukkaa tuotti yhden töpöaskeleen ennen ponnistusta ja sijoitus lipesi käsistäni puomin kolahtaessa maahan. Kuuluttaja tietenkin hieroi suolaa haavoihin kertomalla, että olin ratsastanut johtoajan, mikä tietenkään ei merkitse mitään, kun tulos oli 4vp. Taisin olla ensimmäienn ei-sijoittunut…

Kiva oli kuitenkin mennä kisoihin. Sinne pääseminenkään ei vielä aamullakaan ollut selvää. Tarkoituksemme oli mennä tallikaverin kanssa samalla kyydillä. Hevosia lastatetessa havaitsimme, että vetoauton takarengas oli mystisesti puhjennut eikä vararengas tietenkään ollut matkassa. Kaiken kukkuraksi olimme irroittaneet mörssäristä akun pari päivää sitten, koska halusin viedä sen lataukseen ennen myyntiä. Rukoilin, että akku kestää paikallaan ilman kiinnittämistä ja niinpä kuskasimme molemmat hevoset erikseen kisapaikalle sellaisella haipakalla, että hiki vain virtasi. Ylistin vuolaasti ihanaa mörssäriäni, joka jälleen pelasti kaksi onnetonta ratsastajaa pulasta. Melkein tekisi mieli poistaa koko myynti-ilmoitus.

Talkoilin vielä pari tuntia isompien luokkien puomityttönä ja liputtajana ennen kuin suuntasin takaisin omalle tallille karsinan siivoukseen. Sissi jäi lepäilemään kisapaikan talliin, koska kinkerit jatkuvat huomenna luokilla 90 ja 100 cm. Tuskin maltan odottaa.

Laittelen kisakuvia sitten, kun niitä alkaa putkahdella. Tässä kuitenkin video toisesta luokasta. Sissi tuntui aluksi aika vetelältä ja ensimmäisiä esteitä piti vähän kolautellakin. Olemattomiin harjoituksiin nähden, voin kuitenkin hyvällä omalla tunnolla sanoa hevosen ansainneen taputuksensa. Itsekin olisin ansainnut jotain muuta syötävää, kuin mustaksi palaneen pakastepizzan, jonka koostumus olisi sopinut mainioisti vaikkaoa fresbeegolfin harrastamiseen, mutta en valita. Huomenna lisää kisakuulumisia.

Advertisement
Kategoria(t): Kesä 2013. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s